Raitista ilmaa

Aamusta autuus on kaukana. Kitkerä savu tukkii huoneen. Monennettako viikkoa taas peräkkäin työskentelen savustuspöntössä. Ensin roskia poltettiin hiippakunnan aidan takana ja tuuli kävi sopivasti. Sitten hiippakunnan pihalla ja nyt viereisen koulun takana.

Illalla kotona ja savu haisee jälleen. ”Mun nenään menee violettia” sanoo perheen pienin. Korjaamme, että harmaata eli savua. Ympäri asuinaluettamme on vallalla roskien polttaminen, vaikka sille ei ole mitään erityistä hyvää syytä. Kunnallinen jätehuolto hakisi todella pienellä rahalla jätteet portilta, jos ihmiset vain niin haluaisivat. Monena iltana olemme harkinneet lähteä hotelliin nukkumaan, kun savu on täyttänyt makuuhuoneet. Märän roskakuopan pohjalla kasa kytee päiväkaupalla. Ikuiset tulet palavat kaupunkien kaatopaikolla. Ostimme ikkunoihin suodatinkankaat, että edes vähän helpottaisi.

Itse olemme myös polttaneet roskia. Koetin muistella, olisiko näiltä vuosilta kertoja yhteensä neljä. Kahdesti vaellusmuurahaisten vuoksi, kun tuhannet vaiko miljoonat muurahaiset valtasivat talon läheltä lehtikasan, jota ei oltu vielä upotettu kompostikuoppiin. Kahdesti uuden kasvimaan raivaamiseksi, kulotettiin pohjaa ja poltettiin kasa lehtiä sitkeän puun juurella, että saatiin juuret pois ja parempi puu tilalle. Ehkä niitäkään tulia ei olisi tarvittu.

Kasvihuoneilmiö vaivaa erityisesti kehitysmaita. Eikö siksikin roskanuotiot olisi syytä sammuttaa? Se voisi olla se ”omavastuuosuus”, jolla kehitysmaat osallistuisivat ilmastotalkoisiin, etekin siksi, ettei siitä tulisi mitään kuluja. Päinvastoin. Kun kaikki puutarhajäte ja pelloilta kertyvä biojäte poltetaan, maaperä köyhtyy. Ravinteet haituvat savuna ilmaan. Sitten ostetaan lannoitetta. Kaikki biojäte kannattaisi kompostoida, se on täällä äärimmäisen helppoa ja nopeaa. Roskien poltosta luopuminen ei lisäisi kuluja vaan säästäisi rahaa.

Euroopassa on kiinnitetty paljon huomiota savun sisältämien pienhiukkasten määriin ja niistä aiheutuviin elinvuosien menetyksiin. Afrikasta on uutisoitu syöpään sairastuneiden määrän ja syöpäkuolemien kasvusta. Osasyynä pidetään pidentynyttä elinikää, jolloin syöpä ennättää kehittyä. Osasyynä muuttuneita elintapoja. Niiden myötä myös roskanuotioihin päätyy enenevässä määrin niihin kuulumatonta jätettä. Muovia, loisteputkia, jäteöljyä, pattereita, elektroniikkaa, teurasjätteitä ja vaatteita. Onkohan niiden savuilla tulevaisuudessa jotain vaikutuksia? Ehkä nekin näkyvät aikanaan tilastoissa. Ehkä on parempi, kun ei tiedä, mitä hengitysilma pitää sisällään. On vain pakko hengittää, kun ilmankaan ei oikein pärjää. Sillä, ettei roskanuotioita enään sytytettäisi, olisi monia myönteisiä vaikutuksia kehittyvien maiden elämään. Meitä se auttaisi viihtymään täällä paljon paremmin.

Nautin todella paljon, kun navakka tuuli puhaltaa Victoriajärven suurelta selältä ja aallot jymisevät, kohisevat ja kihisevät rantahiekalle. Silloin on mukava mennä järven rantaan. Nautin siitä, kun tulee kylmä ja että saan hengittää keuhkot täyteen puhdasta ilmaa.