Väärinymmärretty viiniköynnös

Vanha mies kierrätti pihallaan. Jokainen nurkka pihasta oli täynnä kasveja. Ei miten sattuu, vaan takasti mietittynä, mikä kolo riittäisi millekin, mikä menestyisi minkäkin alla ja vieressä, mikä voisi kiivetä minkäkin runkoa pitkin ja niin edelleen. Mies oli kasviharrastaja Maswan kylällä. Menimme ostamaan puuntaimia Mwamitumain pappilan pihalle. Miehellä oli pieni määrä riveissä taimia, jotka olivat myytävänä. Ostimme muutaman hedelmäpuun pappilan pihalle ja muutamia taimi lähti mukaan myös kotipihallemme. Hyvä tuottelias sokeribanaani, passion- ja viiniköynnöksiä. Banaanissa on ensimmäiset hedelmät kypsymässä, passion kasvaa kohisten ja viini on myös kasvanut, mutta ei tuottanut vielä satoa.

Kun kristillisessä kielenkäytössä puhutaan viinpuusta, tarkoitetaan ymmärtääkseni silloin aina viiniköynnöstä. Tämän ymmärtämällä eräs Jeesuksen vertauksista muuttuu erilaiseksi, kuin olin itse ainakin sen aiemmin mieltänyt, vaikka perustiedot viiniköynnöksestä olinkin hahmottanut. ”Minä olen runko, te olette oksat”. Pohdin aiemmin esittelemästäni Santakarin kirjasta mieleen tarttunutta ajatusta. Piti mennä pihalle katsomaan.  Todellakin. Ainakaan tuollaisessa nuoressa viiniköynnöksessa ei ole mitään erikseen erotettavaa runkoa, juuret ja tyviosa, josta oksat lähtevät kurottamaan pitkälle, monien metrien päähän, ovat kaikki ihan samaa pakettia. Mielikuva vanhasta puusta, jossa on tanakka kaiken hallitseva runko ja pienet surkeat oksat, muuttui, kun laitoin nuo muutaman viiniköynnöksen kasvamaan. Voihan mahdoton, millainen elinvoima noissa köynnöksissä onkaan.

Puu seisoo lähes liikkumattomana paikallaan, ehkä vähän huojuu tuulessa. Se kurottaa oksansa rungosta siihen, mihin helpoimmalla ylettää. Köynnös sen sijaan kiipeää vaikka pystysuoraa seinää ylöspäin. Se muuttaa harmaan kiviaidan vihreäksi ja eläväksi. Se vihertää pahimmankin kivikon, ja kulkee kauas lähtöpaikaltaan, kunhan vain juuret ovat hyvässä mullassa.

Miten vertaus puusta ja oksista pitäisi siis kääntää Suomen kontekstiin?

Kävisikö: Minä olen kuin se teidän vanhan kotitalon katonrajassa kiertävä ihmeköynnöksen runko, te olette sen oksat?

Siinäkin runko ja oksat kulkevat yhtämatkaa. Lisäksi hän lupasi oksilleen: "Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä!"

(Joh.15:1-10)