tiistai 8. lokakuuta 2013

Nyt loputkin mukaan!

Huomasitko uutisen:
Suomen Lähetysseura ja Kirkon ulkomaanapu haastavat loputkin Suomen seurakunnista Reiluiksi seurakunniksi.
Jos huomasit uutisen, pysähdyitkö miettimään miksi?
Koska kumpikin myy omaa Reilun kaupan kahviaan?
Ei varmastikaan siksi.
Kummankin organisaation työntekijät työskentelevät jatkuvasti alueilla, joilla koetetaan korjata niitä jälkiä, mitä epäoikeudenmukainen kauppa jättää jälkeensä. He siis tietävät mistä puhuvat.

Kumpainekin organisaatio taisi olla myös ihan ensimmäisten joukossa alun alkaenkin tuomassa Reilun kaupan järjestelmää Suomeen, varmastikin samasta syystä.

Olimme jokin aikaa sitten koolla joidenkin suomalaisten ja tansanialaisten päättäjien ja vaikuttajien kanssa täällä Mwanzassa. "Ihmisiä pitäisi enemmän auttaa Reilun kaupan järjestelmän kautta" totesi tansanialainen hallintojohtaja A.Mwenegoha. Vain kuukauden päästä tuosta seminaarista kävin omin silmin katsomassa, mitä tarkoittaa, kun ihmiset evät ole reilun kaupan järjestelmässä mukana. Sinällään kohtalaisen puuvillasadon saaneet ihmiset olivat ruoka-avun varassa, puuvillasta maksetun heikon hinnan vuoksi. Oli raskasta kuulla satonsa myyneiden puuvillanviljelijöiden kertovan olevansa nälässä.

Kun kuulin SLS:n ja KUA:n yhteisestä kampanjasta, olin yllättynyt siitä, että edelleen on seurakuntia, jotka eivät käytä Reilun kaupan tuotteita. Miksi kehitys on ollut hidasta? Vaikuttavatko vieläkin noin 10-15 vuoden takaiset kahvikokeilut ensimmäisillä Reiluilla kahveilla. Maku oli silloin ehkä erilainen, kuin jokin tavaksi tullut kahvilaatu. Mutta nyt aika on mennyt eteenpäin. Enään ei tarvitse jäädä pohtimaan kahvin makua. Reilun kaupan kahvilajikkeita on Suomessakin myynnissä jo yli sata, ja useimmat niistä lähikauppojen hyllyillä. Niistä pitäisi löytyä kahvia jo vähän joka makuun. Mutta ei Reilussa kaupassa puhuta pelkästä kahvista. Millaisen palkan on saanut se puuvillanviljelijä, joka on viljellyt pellollaan papin albaan ja alttarin liinaan tarvittavan tai kirkon penkkiin saapuvan vaatteisiin kudotun puuvillan?

Miksi kaikkea hyvää ja oikeudenmukaista pitää perustella perustelemisen jälkeenkin, ja tehdä kampanjoita ja kerätä adresseja? Miksi epäeettinen vaihtoehto on jatkuvasti tarjolla "normaalivaihtoehtona"? Olemmeko seurakunnissakin sisäistäneet ja hyväksyneet tällaisen ajattelun?

Älä muutu penseäksi. Jokaisesta ihmisten tekemästä järjestelmästä löytyy heikkouksia. Reilu kauppa ei voi auttaa kaikkia maailman köyhiä ihmisiä. Se ei kuitenkaan ole syy olla sitä suosimatta. Se on vain viesti siitä, että sen ohella muitakin auttamisen kanavia tarvitaan, ja siten voidaan auttaa hyvin erilaisissa tilanteissa olevia tarvitsijoita.

Lähde muuttamaan omaa seurakuntaasi askeleen verran eteenpäin taas sillä tiellä, mitä Jeesus opetti ja oma Lutterimme alleviivasi: "Kaikki minkä haluatte ihmisten teille tekevän, tehkää te heille samoin."

Puuvilla-alueen ihmiset saivat ruoka-apua Meatussa.


*Reilun kaupan kehitys on ollut viime vuosina huimaa! Suomessa erilaisia Reilun kaupan tuotteita on jo yli 1800 erilaista. Tässä linkki Reilun kaupan tuotteisiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti