Vuonna 2013 lumi ei sulanut Rovaniemeltä kesälläkään!

... huusi musta otiskko keltaisella paperilla kioskin seinällä. ”Muuttoliike pohjoisesta kiihtyy!” jatkoi Oulussa ilmestyvä lehti ja pohti, minne pohjoisesta muuttajat voitaisiin parhaiten sijoittaa.

”Olemme suunnittelemassa vastaanottokeskusta pohjoisesta tulijoille. Kapasiteetti on kuitenkin käymässä vähiin.  Ja eipä nämä säät täällä meilläkään enään ole häävejä. Oulujoesta jäät lähtivät heinäkuun lopulla enään kahdeksi viikoksi.” totesi kaupunginjohtaja Tappurainen.  Seuraava vuosi katkaisi kamelinselän. Lunta ja jäätä alkoi kertyä enemmän kuin kukaan olisi uskonut ja kun kesä koitti, ei sitä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa havainnut enään kuin kalenterista. ”Jäähtyminen on nopeampaa, kuin kukaan on uskonut!” huusi otsikko lehden kannessa.

Toisaalta päiväntasaajan tuntumassa, jossa jäähtymisestä ei ollut vielä merkkejä, ihmisten oli vaikea uskoa koko muutokseen ja toisaalta ennustettiin mahdollisen muutoksen ennen kaikkea auttavan alueen maanviljelystä. ”Kylmeneniminen olisi vain eduksi alueellemme, näemme sen mahdollisuutena talouskasvulle.” totesi eräs alueen lehdistä.

Pohjois-Suomen nuoriso oli jo aiemmin osoittanut haluja lähteä etelään. ”Menis kai sitä vaikka pilkille, ku vain sais reiän jäästä läpi asti ilman nelimetristä jatkoterää kairassa. Ja ei kyllä paljon naurata, ku varpaat o pakaroita myöte jäässä tässäki seisoessa.” totesi kemiläinen yläkoululainen haastattelussa alueensa harrastusmahdollisuuksista. Vanhempi väki oli vielä jäänyt paikoilleen, mutta hekin joutuivat myöntymään siihen, ettei alue ollut enään elinkelpoinen. Joku matkailuyrittäjä pyöritti vielä umpijäisiä hiihtokeskuksiaan, mutta muuten elämä oli käynyt vaikeaksi. Matkailu kärsi lentoliikenteen ongelmista, joita jatkuva arktinen ilma aiheutti koneille. Pohjoisimman Suomen porotalous oli joutunut kriisiin jo aiemmin ja metsät olivat yhtenäisen talven alla jäätyneet pystyyn. Talojen lämmitämisestä oli tullut käsittämättömän vaikeaa ja ennen kaikkea kallista. Kun kuntien asukasluvusta 95 prosenttia alkoi olla työttömänä, oli pakko todeta, ettei toiminta enään kannattanut. Väki lähti etelään.

Kun muutama vuosi oli kulunut, oli huomattava osa suomalaisista muuttanut pääkaupunkiseudulle ja etelärannikolle, loput olivat muuttaneet ulkomaille. Koko maa oli kokonaan tuontiruoan varassa ja laskettiin, että 45 prosenttia ihmisistä oli välittömän ilmaisen ruoka-avun tarpeessa. Onnekkaimpia olivat ne, jotka olivat lähteneet ajoissa ja saaneet työtä. Vuoden 2016 suuri muuttoaalto oli tuonut yli miljoona ihmistä lisää pääkaupunkiseudulle. Osa pääkaupunkiseudun ihmisistä yritti auttaa muuttajia, toiset kokivat, että kaupungin rauha oli mennyttä ja muuttajat aiheuttivat häiöitä. Ihmiset kompuroivat kylmillä kaduilla istuviin vilusta väriseviin kerjäläisiin. Kukaan ei enään tullut ulkomailta Suomeen kerjäämään ja samana vuonna oli Bukarestissa havaittu ensimmäiset suomalaiset kerjäläiset.

Kun ilmaston kylmeneminen sai aikaan muutoksia myös muualla Euroopassa, uhaten ennen kaikkea maanviljelystä, olivat Euroopan maat alkaneet purkamaan vapaata liikkuvuutta maiden välillä. Pohjoisesta tulevien pelättiin vievän muutenkin kiven alla olevia työpaikkoja. Tilanteen toivottomuus alkoi saada pääkaupunkiseudulla ei-toivottuja piirteitä. Yhteenotot paikallisten ja pohjoisesta tulleiden siirtolaisten välillä alkoivat voimistua ja muuttuivat väkivaltaisemmaksi. Varastelu lisääntyi köyhtyneiden ihmisten yrittäessä pitää perheensä hengissä. Vankilat olivat täynnä eri-ikäisiä isiä ja äitejä, jotka olivat jääneet kiinni leivän tai lihasäilykkeen varastamisesta. Lapsikuolleisuus oli noussut 1950 -luvun lukemiin. Kaupunkien kaikki roskikset pengottiin pohjia myöten. Osa ihmisistä alkoi polttaa jätteensä ,  kun heitä inhotti ajatella, että joku kaivelisi heidän jätteitään. Samaan aikaan vartiointiliikkeet ja turvallisuuspalvelut tahkosivat hyvää tulosta, samoin sementti- ja piikkilankakauppiaat rikkaimpien alkaessa hankkia vartiointeja ja muureja talojensa ympärille. Elokuun puolivälissä alkaneet lumisade ja kova pakkanen saivat ihmiset yrittämään epätoivoisin tavoin Itämeren yli lämpimämmille alueille. Valitettavan  monia suomalaisia hukkui pienien täyteen ahdettujen veneiden joutuessa vaikeuksiin ennen rannikkoa. Jäiden tultua ei mikään enään pysäyttänyt muuttoa meren yli. Perille päässeet johdettin vastaanottokeskuksiin, joita oli perustettu sinne, missä vain oli tilaa, vanhoihin tyhjiksi jääneisiin vankiloihin ja muihin joutilaisiin tiloihin.

Kaukana etelässä ilmaston muuttumista ei otettu kauhean vakavasti. Se oli vielä liian kaukainen asia. ”On niin vaikea uskoa mihinkään muutokseen, kun ei se näy täällä meillä oikein millään tavalla,” kertoi nuori erään lehden haastattelussa maapallon pohjoisosia koskettavasta jäätävästä kriisistä kertovan jutun yhteydessä. ”Tuskin tässä on mistään ilmastonmuutoksesta kyse.” kirjoitti hyväpalkkainen ilmastoskeptikko samaisen lehden seuraavassa numerossa. ”Meillä ei ole mitään syytä mihinkään paniikkiin tai elämäntapojemme muutokseen!” hän muistutti lajitovereitaan, joille muutamalla miljoonalla suomalaisella ei ollut mitään merkitystä.

Valtaosa ihmisistä kaikissa maissa kuitenkin koki sääliä, ja ihmiset pyrkivät auttamaan pohjoisen ahdinkoon joutuneita perheitä. Paremmin selvinneiden alueiden kirkot muistuttivat jäseniään: "Minkä tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää te heille samoin". 





Poikkeuksellisen raesateen pilaama maissipelto Meatussa 4.3.2013.

Sade tuhosi noin 1000 ruokakunnalta koko vuoden sadon.

On arveltu, että tämän vuosisadan puoliväliin mennessä noin 200 miljoonaa ihmistä voi joutua jättämään pysyvästi nykyiset asuinalueensa niiden muuttuessa ilmastonmuutoksen vuoksi elinkelvottomiksi.  (Maailman tila 2009, s. 90)

Mitä mieltä sinä olet: millaiseksi historia muodostuisi, jos ilmasto olisikin alkanut nopeasti jäähtymään?